KUKA MINÄ OLEN

Olen kaavoitusarkkitehti ja äiti Janina Lepistö, syntyjäni Kumpula. Synnyin vuonna 1975 pikkusiskoksi kolme vuotta aiemmin syntyneelle Miapetralle ihanaan ja rakastavaan perheeseeni. Vietin onnellisen lapsuuteni Vaasan Ristinummella, jonne muutin ollessani kuulemma vaantosammuttimen kokoinen. Aloitin harrastamisen 3-vuotiaana musiikkileikkikoulussa ja parin vuoden kuluttua innostuin käymään myös jumpassa sekä vähän isompana kuvataidekoulussa.

Miapetran lisäksi minulla on kaksi muutakin rakasta isosiskoa, Tina ja Jaana, joiden kanssa pidämme tiiviisti yhteyttä. Tina och Jaana har studerat på svenska, men vi använder både finska och svenska när vi diskuterar.

Olen onnellisesti naimisissa rakkaan aviomieheni Jussin kanssa ja meillä on kolme upeaa lasta. Jokainen lapsistamme on tavallaan erityishoitoa tarvitsevia (on kaikenlaisia diagnooseja ja ajoittain toki raskastakin), mutta me näemme lapsemme ihan normaaleina yksilöinä, todella rakkaina lapsina.

MILLAINEN OLEN

Olen aina ollut elämäniloinen ja aktiiviseksi kutsuttu ihminen. Parhaimmillani olen, kun saan toimia ja tehdä, reippaasti ja kunnolla. Joskus minulle on sanottu naurusilmin, että emme me jäniksen selässä ole, tai että touhuamiseni seuraaminenkin hengästyttää, mutta minä nyt näyn syntyneeni ekstravirtaa täynnä.

Nautin musiikista, soittamisesta, laulamisesta ja kuuntelemisesta. Musiikin harrastamisen aloitin Kuula-opiston musiikkileikkikoulussa vuonna 1978. Soittimista minulle on tutuin sello, jota olen soittanut kymmenisen vuotta myöskin Kuula-opistossa. Laulamista olen harjoitellut ollessani musiikkiluokilla, jotka kävin Onkilahden koulussa Vaasassa. Olen 4-vuotiaasta laulanut ja sittemmin myös soittanut aktiivisesti myös Piupalit-ryhmässä, minkä aktiivinen toimijaisäni Vote Kumpula aikoinaan perusti. Isä opetteli itsekin kontrabasson soiton, jota sitten Piupaleissa ansiokkaasti näppäili. Miapetra lauloi ja soitti pianoa. Meitä oli Piupaleissa 6-7 tyttöä, harjoittelimme vuosia yhdessä, koko lapsuus- ja nuoruusvuosiemme ajan. Opettajana toimi mm. konserttimestari Anton Kadlcik, jonka johdolla kävimme esiintymismatkallakin kotimaassaan Tsekkoslovakiassa. Muita kansainvälisiä esiintymisreissuja teimme mm. Ruotsiin, Tanskaan, Viroon ja Amerikkaan. Aikuisena olen soittanut selloa muutaman vuoden Vaasan orkesteriyhdistyksessä, joka muutti sittemmin nimensä Wasa Sinfoniettaksi.

Musiikki yhdisti minua myös aviomieheni kanssa - hän toimi työkseen Pohjanmaan Sotilassoittokunnassa apulaiskapellimestarina sekä poikkihuilistina yliluutnantin arvomerkein siihen asti, kunnes Puolustusvoimien soittokuntatoiminta lakkautettiin Vaasassa vuoden 2013-14 vuodenvaihteessa. Musiikkiharrastusta hän jatkaa edelleen mm. johtamalla puhallinorkesteria sekä soittajana erilaisissa kokoonpanoissa. Olemme esiintyneet yhdessäkin musisoiden. 

Olen aktiivinen äiti, kaavoitusarkkitehti ja vapaaehtoistoimija, joka osaa myös rauhoittua.

Vaikka ns. nopeatahtinen sähköjänis olenkin, osaan toki myös rauhoittua. Istuminen elävän veden äärellä, veneily, samoileminen metsän siimeksessä tai osallistuminen kirkollisiin tilaisuuksiin ovat myös sydäntäni eheyttäviä. Etenkin kun rakas perheeni tai joku ihanista ystävistäni on mukana.  

KAAVOITUSARKKITEHTI

Työminäni on olla pääasiassa asuinalueita koskevia asemakaavoja suunnitteleva kaavoitusarkkitehti. Rakastan työtäni koko sähköjänissydämestäni. Olenkin saanut kunnian viedä asemakaavaprosessin läpi ennätysajassa. Tuolloin sain kaikki osaset loksahtamaan paikoilleen sopivasti, mitä asemakaavaprosesseja läpi vietäessä harvoin tapahtuu. Kaavoitettaessa pitää huomioida käytännössä kaikki mahdollinen - maanomistajat, alueen nykyiset ja tulevat käyttäjät, eläimet, luonnonympäristö, infrastruktuuri, olemassa oleva rakennuskanta, rakennussuojelukysymykset, direktiivilajit eläimistössä ja kasveissa, jne jne jne. - ja usein vähintään jotkut huomioon otettavat vaativat enemmän tai vähemmän ekstratyötä. Ah, työni on niin monipuolista ja ihanaa.

VAPAALLA

Vapaa-ajallani tykkään kunnostani huolehtimisen ja lasten harrastuksien tukemisen lisäksi olen saanut toimia heikompien puolesta. Lasten, etenkin erityislasten asiat ovat lähellä sydäntäni. Olenkin saanut tehdä sitä työtä mm. Malmöntalon vanhempaintoimikunnan puheenjohtajana, Onkilahden koulun vanhempainyhdistyksen johtokunnassa, Vaasan ADHD-yhdistyksen hallituksessa ja vertaisvanhempana Leijonaemoissa sekä Allergia- ja astmaliitossa.

Olen ollut luottamustoimissa mm. Vaasan ympäristölautakunnassa, Vähänkyrön rakennus- ja ympäristö-lautakunnassa (varapj.), Vähänkyrön kunnanvaltuustossa, mutta perhe-elämän takia olin politiikasta tauolla muutaman vuoden. Nyt, kun pahnanpohjimmaisemme on kasvamassa mielestään tosi isoksi pojaksi ja haluaa irrottautua äidistä ja viettää aikaa isänkin kanssa yhä enemmän, totean olevan sopiva aika minulle jälleen aktivoitua poliittisesti. 

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS

Sisareni Miapetra Kumpulan väistyttyä eduskunnasta EU-parlamenttiin, pyydettiin minua asettumaan ehdolle kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Koska koen työn arvokkaaksi ja mielenkiintoiseksi, päätin saamastani kunniasta otettuna osallistua tarmokkaana. Haluan mennä eduskuntaan tekemään tärkeää työtä. Puoluekantani on SDP, jonka arvomaailmaan olen kasvanut jo kolmivuotiaasta - olen osallistunut Nuorten Kotkien toimintaan koko lapsuus- ja nuoruusikäni ja teini-ikäisenä olin mukana Demarinuorissa.

SDP

Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.

Demokratia ja yhteisvastuu ovat olennaista hyvässä yhteiskunnassa. Jokainen voi toimia kykyjensä ja jaksamisensa mukaan ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta. Sosialidemokraatit rakentavat oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa. Vapauden täytyy voittaa alistaminen, humaanisuuden suvaitsemattomuus ja oikeudenmukaisuuden itsekkyys.

Sosialidemokraattinen puolue kokoaa yhteen niitä, jotka haluavat toteuttaa sosialidemokratian aatteellisia tavoitteita. Tavoittelemme yhteistyön ja rauhan maailmaa sekä puhdasta ja turmeltumatonta ympäristöä. Sosialidemokraatit ovat merkittävä poliittinen voima lähes kaikissa Euroopan, ja myös monissa Euroopan ulkopuolisissa, maissa.

Sosialidemokraattinen liike on arvoihin pohjautuva kansanliike. Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja tehdä omia valintojaan. Se tarkoittaa myös vapautta pelosta, turvattomuudesta ja puutteesta. Ilman tämänkaltaisia sosiaalisia oikeuksia vapaus jäisi kuolleeksi kirjaimeksi vailla merkitystä. Sosialidemokraatit vaativat vapauden tosiasiallista toteutumista. Yksilönvapauden toteuttamiseen tarvitaan yhteiskuntaa, yhteisiä rakenteita.

Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa

Aito vapaus edellyttää tasa-arvoa. Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen sekä vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Erilaisuus on rikkaus, mutta eriarvoisuus vääryyttä. Köyhyys, kohtuuttomat tuloerot ja syrjintä ovat esimerkkejä tasa-arvon uhista, jotka on poistettava.

Kolmas keskeinen arvo, solidaarisuus, on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä enemmän kuin osiemme summa. Solidaarisuuteen liittyy myös vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä. On toimittava siten, että kanssaihmisillä – ja myös tulevilla sukupolvilla - on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä.

Jokaiselle reilut mahdollisuudet

Sosialidemokratian arvoja pyritään toteuttamaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta. Yhteiskunnan on taattava jokaiselle jäsenelleen reilut mahdollisuudet oman elämänsä rakentamisessa.

Esimerkiksi koulutus, hoiva, sosiaaliturva ja terveydenhuolto ovat perusoikeuksia joiden saamisen tulee riippua tarpeesta, ei maksukyvystä tai asemasta yhteiskunnassa. Ihmisen toiminnan tulee olla sopusoinnussa luonnon kantokyvyn kanssa. Kannatamme työntekijöiden sananvaltaa työhönsä liittyvissä kysymyksissä sekä sopimisen kulttuuria. Demokratian, ihmisten oman tahdon ja vallan on aina kuljettava markkinoiden yläpuolella, niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti.